Ihmiskeskeisen suunnittelun ISO standardit

HumanTech-ideologian mukainen ihmisvetoinen suunnittelu koetaan kansainvälisesti niin merkittäväksi, että monet sen osa-alueet ja käyttökohteet on ISO standardoitu. Standardeja löytyy useista ”standardiperheistä”, mutta erityisesti ISO 9241 -perhe keskittyy ihmisvetoiseen suunnitteluun. Kannustammekin ottamaan nämä standardit työkaluiksi laitteiden ja käyttöliittymisen suunnitteluun – ja laajemminkin organisaation ohjenuoraksi!

ISO 9241 standardit – ihmiskeskeisen suunnittelun raamit

ISO 9241 on standardisarja, joka asettaa raamit ihmiskeskeiselle suunnittelulle (HCD) sekä ihmisen ja järjestelmän väliselle ergonomialle. Ydinajatuksena on, että teknologia tulee suunnitella käyttäjänsä, ihmisen, ehdoilla. Tämä varmistetaan ottamalla käyttäjät tiiviisti mukaan koko kehitysprosessiin, joka taas perustuu laajasti tutkittuun tietoon käyttäjistä, heidän tehtävistään ja toimintaympäristöstään.

Kehitysprosessi etenee iteratiivisesti, jolloin sen suuntaa tarkistetaan jatkuvan arvioinnin perusteella. Työ vaatii monialaista tiimiä, joka yhdistää tekniset, liiketoiminnalliset ja inhimilliset näkökulmat tasapainoiseksi kokonaisuudeksi.

Standardi kattaa järjestelmien koko elinkaaren aina ideoinnista käytöstä poistamiseen saakka. Tavoitteena on mitattava ihmiskeskeinen laatu, joka näkyy sujuvana käytettävyytenä, saavutettavuutena ja positiivisena käyttäjäkokemuksena. Samalla varmistetaan, että ratkaisut ovat turvallisia ja edistävät käyttäjiensä hyvinvointia.

Strategisesti ISO 9241 varmistaa, että teknologia palvelee ihmisen tavoitteita, ei toisinpäin. Se kääntää ihmiskeskeisyyden konkreettisiksi liiketoimintahyödyiksi. Sujuvampi työ lisää tuottavuutta, vähentää koulutustarpeita ja parantaa turvallisuutta ennakoimalla riskejä. Standardi on johdon ja suunnittelijoiden työkalu kaikkialla, missä ihminen ja kone kohtaavat – perinteisistä ohjelmistoista aina turvallisuuskriittiseen teollisuuteen ja uusiin tekoälyratkaisuihin, joissa hallittavuus ja ennustettavuus ovat onnistumisen ehto.

Nostamme tässä esiin kolme standardiperheen osaa. Ne ovat yleisluontoisia työkaluja sekä tuotteiden että itse organisaation kehittämiseen. Tarkempaa tietoa ja itse standardit saa ISO:n tai SFS:n sivustoilta. Mekin autamme mielellämme eteenpäin, mutta emme ole standardointi- tai auditointitaho.

Ihmisen ja järjestelmän vuorovaikutuksen perusteet (ISO 9241-110)

Standardi ISO 9241-110 (Interaction principles) määrittelee laadulliset kriteerit ihmisen ja järjestelmän väliselle vuorovaikutukselle. Sen tavoitteena on ohjata käyttöliittymien suunnittelua ja arviointia tavalla, joka parantaa järjestelmien käytettävyyttä, saavutettavuutta ja käyttäjäkokemusta sekä vähentää käytöstä aiheutuvia haittoja.

Standardin soveltaminen auttaa välttämään yleisiä käytettävyysongelmia, kuten tarpeettomia välivaiheita, harhaanjohtavaa tietoa ja vaikeaa virheistä toipumista. Organisaatiolle se toimii strategisena työkaluna, joka muuttaa ihmiskeskeisen laadun mitattavaksi varallisuudeksi, vähentää tukikustannuksia ja minimoi riskin rakentaa järjestelmiä, joita ihmiset eivät osaa tai halua käyttää.

Standardi löytyy ISO:n verkkokaupasta täältä ja SFS:n verkkokaupasta täältä. (Linkit avautuvat uusille välilehdille)

Standardin keskeiset periaatteet

Järjestelmä on tehtävään sopiva, kun se tukee käyttäjää hänen tavoitteidensa saavuttamisessa tehokkaasti ja ilman tarpeetonta kuormitusta (Suitability for the user’s tasks)
Järjestelmän käytön, tilan ja mahdollisten toimintojen on oltava käyttäjälle ilmeisiä ilman ulkoisia ohjeita tai tutkimista (Self-descriptiveness)
Järjestelmän on toimittava ennustettavasti ja johdonmukaisesti noudattaen käyttäjän aiempaa kokemusta ja yleisiä käytäntöjä (Conformity with user expectations)
Järjestelmän on tuettava käyttäjää toimintojen löytämisessä, oppimisessa ja muistamisessa (Learnability)
Käyttäjän on voitava hallita vuorovaikutuksen tahtia, järjestystä ja keskeytyksiä (Controllability)
Järjestelmän on aktiivisesti ehkäistävä virheitä, siedettävä niitä ja autettava toipumaan niistä (Use error robustness)

Järjestelmän on esitettävä tietoa kutsuvasti ja motivoivasti, mikä edistää jatkuvaa käyttöä ja luottamusta (User engagement)

Ihmiskeskeinen suunnittelu vuorovaikutteisiin järjestelmiin (ISO 9241-210)

Standardi ISO 9241-210 (Human-centred design for interactive systems) määrittelee periaatteet ja aktiviteetit interaktiivisten järjestelmien ihmiskeskeiselle suunnittelulle (HCD). Siinä järjestelmät nähdään työkaluina ihmisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Standardi on menetelmäriippumaton (agnostinen), eli sitä voidaan soveltaa niin ketterissä malleissa (Agile), vesiputousmallissa kuin nopeassa sovelluskehityksessäkin.

Standardi antaa organisaatiolle keinoja parantaa sijoitetun pääoman tuottoa kasvattamalla tuottavuutta, laskemalla tuki- ja koulutuskustannuksia sekä minimoimalla kalliit muutoskustannukset myöhemmissä vaiheissa. Se muuttaa ihmiskeskeisen laadun hallittavaksi prosessiksi ja strategiseksi varallisuudeksi.

Standardi löytyy ISO:n verkkokaupasta täältä ja SFS:n verkkokaupasta here. (Linkit aukeavat uusille välilehdille)

Standardin ensisijainen tavoite on tehdä järjestelmistä käytettäviä ja hyödyllisiä keskittymällä käyttäjiin, heidän tarpeisiinsa ja vaatimuksiinsa sekä soveltamalla ergonomia- ja käytettävyystietoa. Se pyrkii

Parantamaan inhimillistä hyvinvointia, käyttäjätyytyväisyyttä ja saavutettavuutta.
Lisäämään tehokkuutta ja vaikuttavuutta järjestelmien käytössä.
Vähentämään käytöstä aiheutuvia haittoja, kuten terveys- ja turvallisuusriskejä tai taloudellisia menetyksiä.
Minimoimaan järjestelmäkehityksen riskejä, kuten tilanteita, joissa lopputuote ei vastaa sidosryhmien tarpeita tai käyttäjät hylkäävät sen.
Edistämään kestävää kehitystä (sustainability) huomioimalla tuotteen koko elinkaari ja vähentämällä hukkaa tehokkuuden kautta.

Jotta suunnitteluprosessia voidaan kutsua standardin mukaiseksi, sen on noudatettava seuraavia kuutta periaatetta:

Suunnittelu perustuu selkeään ymmärrykseen käyttäjistä, tehtävistä ja ympäristöistä
Käyttäjät ovat mukana koko suunnittelu- ja kehitysprosessin ajan
Suunnittelua ohjaa ja jalostaa käyttäjäkeskeinen testaus ja arviointi
Prosessi on iteratiivinen
Suunnittelu kattaa koko käyttäjäkokemuksen (UX)
Suunnittelutiimi on monialainen

Standardi myös määrittelee iteratiivisen ydinprosessin periaatteet. Ne koostuvat neljästä toisiinsa kytkeytyvästä työvaiheesta

Käyttökontekstin ymmärtäminen ja määrittely: Tunnistetaan käyttäjäryhmät, heidän ominaisuutensa, tavoitteensa sekä tekninen, fyysinen ja sosiaalinen ympäristö.
Käyttäjävaatimusten määrittely: Muunnetaan kontekstitieto testattaviksi ominaisuuksiksi, jotka huomioivat myös ergonomiastandardit ja liiketoiminnan tavoitteet.
Suunnitteluratkaisujen tuottaminen: Luodaan ratkaisuja, kuten skenaarioita ja prototyyppejä, jotka tekevät suunnitelmista havainnollisia ja testattavia.
Suunnittelun arviointi suhteessa vaatimuksiin: Suoritetaan käyttäjätestausta tai asiantuntija-arviointeja sen varmistamiseksi, että järjestelmä on käytettävä ja täyttää asetetut tavoitteet.

Ihmiskeskeisen suunnittelun prosessit organisaatiossa (ISO 9241-220)

Standardi ISO 9241-220 (“Processes for enabling, executing and assessing human-centred design within organizations”) on prosessimalli, jonka avulla organisaatiot voivat johtaa, toteuttaa ja arvioida ihmiskeskeisen suunnittelun (HCD) kyvykkyyttään. Siinä missä sarjan osa 210 keskittyy yksittäisen projektin suunnitteluprosessiin, osa 220 laajentaa näkökulman koko organisaation hallintomalleihin ja strategiseen johtamiseen.

Standardi muuttaa ihmiskeskeisyyden subjektiivisesta “fiiliksestä” hallittavaksi ja mitattavaksi laadunvarmistusprosessiksi. Se tarjoaa selkeät kriteerit, joiden perusteella organisaation kypsyyttä voidaan auditoida. Se myös määrittelee asiakirjat (kuten Context of Use Description ja Evaluation Report), jotka toimivat todisteena laadukkaasta kehitystyöstä. Standardi tarjoaa sen kriittisen rakenteen ja uskottavuuden, jota tarvitaan siirryttäessä pelkästä teknisestä suorittamisesta kohti ihmisvetoista arvonluontia.

Standardi löytyy ISO:n verkkokaupasta täältä ja SFS:n verkkokaupasta here. (Linkit aukeavat uusille välilehdille)

Standardin ensisijaisena tavoitteena on varmistaa, että ihmiskeskeinen laatu (Human-Centred Quality) toteutuu järjestelmien koko elinkaaren ajan aina strategiasta tuotteen käytöstä poistamiseen. Tavoitteet voidaan tiivistää seuraavasti:

Tehdään ihmiskeskeisyydestä organisaation normaali toimintatapa ja kytketään se osaksi liiketoimintastrategiaa.
Tunnistetaan ja minimoidaan taloudelliset, terveydelliset, turvallisuuteen liittyvät ja brändirisit, jotka johtuvat huonosta käytettävyydestä.
Osoitetaan HCD:n arvo tuottavuuden kasvun, tukikustannusten laskun ja paremman markkina-aseman kautta.
Tarjotaan työkaluja organisaation nykyisen HCD-kypsyyden mittaamiseen ja puutteiden tunnistamiseen.
Varmistetaan, että HCD on saumaton osa järjestelmäkehityksen elinkaarta (SDLC) eikä erillinen saareke.

Standardin logiikan ytimessä on ajatus, että organisaation prosessien on todistettavasti tuotettava ihmiskeskeistä laatua, joka koostuu neljästä osa-alueesta:

Käytettävyys (Usability)
Saavutettavuus (Accessibility)
Käyttäjäkokemus (User Experience, UX)
Haittojen välttäminen (Avoidance of harm from use)

Standardi jakaa vastuut ja työvaiheet neljään hierarkkiseen kategoriaan

1. Yrityksen fokuksen varmistaminen (Enterprise focus)

Tämä taso on suunnattu ylimmälle johdolle. Sen tehtävänä on sisällyttää ihmiskeskeinen laatu osaksi yrityksen visiota, strategiaa ja investointipäätöksiä, kohdellen sitä strategisena varallisuutena (asset). Tärkeimpiä tuotoksia ovat HCD-politiikan luominen ja jatkuvan parantamisen ohjelman perustaminen.

2. Ihmiskeskeisen suunnittelun mahdollistaminen (Enable)

Kategoria on tarkoitettu keskiportaan johdolle ja prosessinomistajille. Fokus on infrastruktuurissa: määritetään yhteinen terminologia, integroidaan HCD osaksi virallisia projektimalleja (kuten Scrum tai SAFe) ja varmistetaan riittävät resurssit, työkalut ja kompetenssit. Tähän kuuluu myös hankintojen hallinta ja UX-kriteerien asettaminen alihankinnalle.

3. Ihmiskeskeinen suunnittelu itse projektissa (Execute)

Tämä vastaa ISO 9241-210:n ydinprosesseja, mutta pilkottuna hallittaviksi aliprosesseiksi projektipäälliköille ja asiantuntijoille. Se kattaa neljä päävaihetta: käyttökontekstin tunnistamisen, käyttäjävaatimusten määrittelyn, ratkaisujen suunnittelun (prototyypit) ja käyttäjäkeskeisen arvioinnin.

4. Käyttö ja elinkaari (Operation)

Tämä vaihe keskittyy järjestelmän operatiiviseen vaiheeseen. Siihen kuuluu järjestelmän käyttöönoton hallinta (koulutus ja tuki), laadun seuranta käytön aikana (analytiikka ja palautteet) sekä päivitysten ja käytöstä poiston hallinta niin, ettei käyttäjälle aiheudu haittaa.

Humantech-standardeja

Organisaatioon ja johtamiseen vaikuttavat standardit

ISO 27500:2016 / The human-centred organization — Rationale and general principles

Määrittää ihmiskeskeisen organisaation periaatteet (mm. käyttäjä-/työntekijäarvo, hyvinvointi, inkluusio) ja perustelut sille, miksi ne ovat liiketoiminnallisesti ja eettisesti tärkeitä.

ISO 56001:2024 / Innovation management system — Requirements

Sertifioitava vaatimustaso innovaation johtamisjärjestelmälle (IMS): miten organisaatio rakentaa kyvykkyyden tuottaa, valita ja toteuttaa innovaatioita hallitusti.

ISO 56002:2019 / Innovation management system — Guidance

Käytännön ohjeistus IMS:n rakentamiseen ja jatkuvaan parantamiseen (PDCA-ajattelu), roolit, prosessit, kulttuuri ja mittaaminen.

ISO 56003:2019 / Tools and methods for innovation partnership — Guidance

Ohjeistaa innovaatioyhteistyön (kumppanuudet, ekosysteemit) tavoitteiden, mallien, governance-rakenteiden ja käytäntöjen suunnittelua.

ISO/TR 56004:2019 / Innovation Management Assessment — Guidance

Kuvaa miten innovaation johtamista arvioidaan (miksi, mitä, miten) ja miten arvioinnin tulokset kytketään parantamiseen.

ISO 56006:2021 / Tools and methods for strategic intelligence management — Guidance

Ohjaa strategisen tiedon (markkina-, teknologia-, kilpailu-, regulaatiohavainnot) keruuta ja hyödyntämistä innovaation johtamisessa.

ISO 56000:2025 / Innovation management — Fundamentals and vocabulary

Antaa innovaation johtamisen peruskäsitteet, termit ja periaatteet yhteisen kielen rakentamiseksi.

ISO 44001:2017 / Collaborative business relationship management systems — Requirements

Vaatimukset yhteistyösuhteiden systemaattiseen johtamiseen (yhteiset tavoitteet, luottamus, yhteinen governance, suorituskyky ja elinkaaren hallinta).

ISO 23592:2021 / Service excellence — Principles and model

Malli “palvelun erinomaisuuden” johtamiseen: periaatteet ja rakenne, joilla tavoitellaan poikkeuksellista asiakaskokemusta ja kestävää “customer delight” -tasoa.

ISO 30415:2021 / Human resource management — Diversity and inclusion

Ohjaa D&I-työtä organisaation governanceen, johtamiseen ja käytäntöihin (toimenpiteet, vastuut, mittarit) – skaalautuva kaikenkokoisille organisaatioille.

ISO 10018:2020 / Quality management — Guidance for people engagement

Antaa ohjeita henkilöstön osallistamiseen ja sitouttamiseen laatujärjestelmässä (osaaminen, roolit, viestintä, kulttuuri).

ISO 26000:2010 / Guidance on social responsibility

Laaja vastuullisuusohjeistus (mm. ihmisoikeudet, työelämä, ympäristö, reilut toimintatavat, kuluttaja-asiat, yhteisön kehitys). Ei sertifioitava MSS.

ISO 45003:2021 / Psychological health and safety at work — Guidelines

Ohjeistaa psykososiaalisten riskien hallintaa osana työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmää (ISO 45001 -pohjainen).

ISO/IEC 42001:2023 / Artificial intelligence — Management system

Sertifioitava johtamisjärjestelmä AI:n hallintaan (politiikat, prosessit, valvonta, jatkuva parantaminen) riskien ja mahdollisuuksien hallitsemiseksi.

ISO/IEC 23894:2023 / AI — Guidance on risk management

Ohjeistaa AI-riskienhallinnan prosessit ja integroinnin organisaation toimintaan (kehitys, käyttöönotto, käyttö).

ISO/IEC TR 24027:2021 / AI — Bias in AI systems and AI aided decision making

Käsittelee vinoumia AI-järjestelmissä: lähteet, mittaaminen, arviointi ja torjuntatoimet elinkaaren eri vaiheissa.

ISO/IEC TR 24028:2020 / AI — Overview of trustworthiness in AI

Koostaa luottamuksen rakennuspalikat (läpinäkyvyys, selitettävyys, hallittavuus, turvallisuus, yksityisyys jne.) ja tyypilliset riskit/ansat.

ISO 31700:2023 / Consumer protection — Privacy by design for consumer goods and services

“Privacy by Design” -vaatimuksia/ohjeita kuluttajatuotteille ja -palveluille (lähtökohtainen minimointi, läpinäkyvyys, käyttäjän kontrolli).

Kehitysprosessi ja ihmislähtöisyys

ISO 9241-210:2019 / Human-centred design for interactive systems

Määrittää ihmiskeskeisen suunnittelun periaatteet ja aktiviteetit koko elinkaaren ajalle (konteksti, vaatimukset, ratkaisut, arviointi, iterointi).

ISO 9241-220:2019 / Processes for enabling, executing and assessing HCD within organizations

Kuvaa organisaatiotason prosessit ja tuotokset, joilla HCD tehdään toistettavasti (kyvykkyydet, roolit, arviointi, “human-centred quality”).

ISO 9241-110:2020 / Interaction principles

Vuorovaikutuksen periaatteet (käytettävyyden ja hyvän UX:n yleisperiaatteet) interaktiivisten järjestelmien suunnitteluun.

ISO 9241-112:2017 / Principles for the presentation of information

Periaatteet tiedon esittämiselle käyttöliittymissä (visuaalinen, auditiivinen, tunto/haptinen) ymmärrettävyyden ja havaittavuuden tueksi.

ISO 9241-161:2025 / Guidance on visual user-interface elements

Ohjeistaa visuaalisten UI-elementtien (esim. kontrollit, navigaatio, tilat, palautteet) johdonmukaista ja ymmärrettävää suunnittelua.

ISO 9241-171:2025 / Guidance on software accessibility

Ajantasainen versio saavutettavan ohjelmiston vaatimuksista ja ohjeista (fyysiset, sensoriset ja kognitiiviset kyvykkyydet, myös tilannekohtainen rajoittuneisuus).

ISO 9241-154:2013 / Interactive voice response (IVR) applications

IVR- ja puheentunnistuspohjaisten puhelinpalveluiden käyttöliittymävaatimukset ja ohjeet (valikot, dialogi, virheet, palautteet).

ISO 9241-820:2024 / Ergonomic guidance on interactions in immersive environments (AR/VR/MR)

Tunnistaa immersiivisten ympäristöjen (AR/VR) ergonomiariskejä ja antaa ohjeita turvallisemman ja kuormitusta vähentävän vuorovaikutuksen suunnitteluun.

ISO/TR 9241-810:2020 / Robotic, intelligent and autonomous systems

Kattaa robotiikan/älykkäät/autonomiset järjestelmät: vuorovaikutusmuodot, ympäristöön sulautuvat järjestelmät ja riskit (turvallisuus, luottamus, haittojen välttäminen).

ISO 10075-1:2017 / Ergonomic principles related to mental workload — Part 1: General issues and concepts and terms

Määrittelee henkisen kuormituksen keskeiset käsitteet (mm. mental stress, mental strain ja niiden seuraukset) ja niiden väliset suhteet. Hyödyllinen kitkan/kuorman tunnistamiseen sekä arviointiin ja riskienhallintaan ihmislähtöisessä suunnittelussa.

ISO/IEC 30071-1:2019 / Information technology — Development of user interface accessibility — Part 1: Code of practice for creating accessible ICT products and services

Ohjeistus saavutettavan ICT:n (tuotteet ja palvelut) tekemiseen ja ylläpitoon. Kattaa saavutettavuuden huomioimisen sekä organisaatiotasolla että järjestelmä-/tuotekehityksen prosesseissa.

IEEE 7000-2021 / IEEE Standard Model Process for Addressing Ethical Concerns During System Design

Kuvaa prosessin, jolla organisaatio tunnistaa sidosryhmien eettiset arvot, priorisoi ne ja muuntaa ne jäljitettäviksi vaatimuksiksi ja suunnitteluratkaisuiksi. Auttaa tekemään “etiikasta” konkreettista ja testattavaa osana kehitystyötä.

Teknologiat (HCI, ZeroUI, XR/AR/MR/VR/Metaverse) ja yhteentoimivuusstandardit

ZeroUI: puhe, eleet, haptinen vuorovaikutus

ISO/IEC 30122-1:2016 / User interfaces — Voice commands — Part 1: Framework and general guidance

Määrittää puhekomentojen peruskehikon ja yleisohjeet (komentojen muistettavuus, yhdenmukaisuus) eri ICT-laitteille.

ISO/IEC 30122-3:2017 / Voice commands — Translation and localization

Käsittelee monikielisten puhekomentojen kielellisiä vaatimuksia ja lokalisaatiota (ei teknisiä tunnistusratkaisuja).

ISO/IEC 30122-4:2016 / Voice commands — Management of voice command registration

Ohjeistaa standardoitujen puhekomentojen “rekisteröinnin” ja muutosten hallinnan (tietokantamalli, lisäys/poisto).

ISO/IEC 30113-1:2015 / User interfaces — Gesture-based interfaces — Part 1

Eleohjauksen kehys ja ohjeet yhteentoimivuuden tukemiseksi (laitteet ja menetelmät, esim. kosketus, kamerat, hanskat).

ISO 9241-920:2024 / Guidance on tactile and haptic interactions

Haptisen/tuntointeraktion suunnitteluohjeet (palaute, tunnistettavuus, kuormitus, virheet) erilaisille laitteille ja käyttötapauksille.

XR/Metaverse: web, runtime, 3D-formaatit ja “immersiivinen media”

W3C WebXR Device API (CRD, 2025-10-01) / WebXR Device API

Web-standardirajapinta XR-laitteille selaimessa (VR/AR), painottaa matalaa latenssia sekä turvallisuus- ja yksityisyysnäkökulmia.

Khronos OpenXR 1.1 / OpenXR Specification

Avoin, laiteriippumaton XR-ajonaikainen API, jolla VR/AR-sovellukset voivat toimia eri valmistajien laitteilla ja runtime-ympäristöissä.

Khronos glTF 2.0 / glTF 2.0 Specification

“3D:n JPEG”: tehokas, runtime-ystävällinen 3D-asset-formaatti 3D-sisällön siirtämiseen ja lataamiseen eri moottoreihin.

ISO/IEC 23090-2:2019 / 2021 / MPEG-I Omnidirectional Media Format (OMAF)

Määrittää 360°/omnidirektionaalisen median formaatin (koodaus, tallennus, jakelu, renderöinti) XR-toistoon.

ISO/IEC 23090-12:2023 / MPEG immersive video (MIV)

Määrittää MIV-syntaksin ja dekoodauksen 3D-kohtauksiin/6DoF-katseluun rajoitetussa liikkuma-alueessa.

ISO/IEC 23090-14:2023 / MPEG-I Scene description

Laajentaa kohtauskuvausformaatteja MPEG-immersiiviselle medialle (syntaksi, semantiikka, prosessointimalli “presentation engine” -ajattelulla).

ISO/IEC 23005-1:2020 / MPEG-V Media context and control — Architecture

Arkkitehtuuri “virtuaalinen ↔ todellinen” -kontekstin ja ohjausdatan vaihtoon; relevantti XR:n “context-aware” -kokemuksille ja laiteohjaukselle.

ISO/IEC 23005-5:2016 / MPEG-V — Data formats for interaction devices

Määrittää vuorovaikutuslaitteiden komentojen ja sensoritiedon formaatit yhteentoimivuuden tukemiseksi (reaali- ja virtuaalimaailmat).

ISO 9241-820:2024 / Ergonomic guidance on immersive interactions

(Myös teknologiaosiossa) suoraan XR/AR/VR-suunnittelun ergonomia- ja turvallisuusohjeiksi.

Saavutettavuus & yksilölliset tarpeet (HCI/XR/ZeroUI-konteksteihin)

ISO/IEC 24756:2009 / Common Access Profile (CAP) framework

Kehys käyttäjän tarpeiden/kyvykkyyksien ja järjestelmän vaatimusten yhteismitallistamiseen (tukee yksilöllistä saavutettavuutta).

ISO/IEC 24751-1:2008 / Individualized adaptability and accessibility in e-learning — Framework

“Access for All” -kehys yksilöllisille tarpeille ja preferensseille (hyödyllinen myös laajemmin personointiin ja saavutettavuuteen).

ISO/IEC 20071-5:2022 / Accessible UIs for accessibility settings

Vaatimuksia ja ohjeita siitä, että saavutettavuusasetukset ovat itse saavutettavia ja käytettäviä (löydettävyys, säätö, tallennus).

ETSI EN 301 549 / Accessibility requirements for ICT products and services

EU-kontekstissa keskeinen saavutettavuusstandardi ICT-tuotteille ja -palveluille (hankinnat, vaatimustenmukaisuus). ETSI tarjoaa dokumentit ladattavaksi.

ISO/IEC 40500:2025 / Information technology — W3C Web Content Accessibility Guidelines (WCAG) 2.2

Verkkosisällön saavutettavuuskriteerit (WCAG 2.2) testattavina vaatimuksina. Antaa teknisen minimitason sille, että sisältö on havaittavaa, hallittavaa, ymmärrettävää ja lujatekoista.

ISO 14289-1:2014 / Document management applications — Electronic document file format enhancement for accessibility — Part 1: Use of ISO 32000-1 (PDF/UA-1)

Määrittelee, miten PDF (ISO 32000-1) tuotetaan siten, että dokumentit ovat saavutettavia (PDF/UA-1). Keskeinen standardi saavutettaville raporteille, ohjeille ja muille PDF-julkaisuille.

Metaverse-yhteentoimivuuden “kattofoorumi” (ei yksittäinen standardi, mutta relevantti bibliografiaan)

Metaverse Standards Forum / Interoperability coordination venue

Ei julkaise omaa standardia, vaan kokoaa standarditaloja ja yrityksiä edistämään yhteentoimivuutta (esim. OpenXR, glTF, WebXR). Hyödyllinen “mitä seurata” -tason lähde.