Vaalit 2025 - kymmenen digiteesiä

DIGITALISAATIO KUNTIEN JA HYVINVOINTIALUEIDEN PALVELUJEN TUKENA

Digitalisaatio on kunnille ja hyvinvointialueille suuri mahdollisuus parantaa palveluiden saatavuutta, laatua ja kustannustehokkuutta. Oikein toteutettuna se voi vähentää byrokratiaa, tuoda läpinäkyvyyttä ja helpottaa asiointia – samalla kun se tukee alueellista elinvoimaa ja uusia ratkaisuja.

Teknologian käyttöönoton pitää kuitenkin perustua käyttäjien tarpeisiin ja kokemuksiin. Palveluiden on toimittava eri elämäntilanteissa ja tuettava ihmistä, ei sulkea ketään ulkopuolelle. Erityisesti on huolehdittava niistä, joilla on heikommat digitaidot tai erityistarpeita.

Hyvä käyttökokemus ei synny pelkästä teknisestä toimivuudesta. Sen rakentamiseen tarvitaan myös luovien alojen osaamista: visuaalista suunnittelua, pelillisiä ratkaisuja, tarinallisuutta ja empaattista muotoilua. Näiden yhdistäminen uusien teknologioiden, kuten tekoälyn, lisätyn todellisuuden tai keskustelevien käyttöliittymien kanssa, voi tuottaa palveluita, jotka ovat paitsi toimivia – myös yksilöllisiä ja miellyttäviä käyttää.

Tällaisia ratkaisuja ei voi kehittää yksin tai ylhäältä päin. Ne syntyvät yhteiskehittämällä – yhdessä kuntalaisten, työntekijöiden, yritysten, järjestöjen ja asiantuntijoiden kanssa. Kun ihmiset otetaan mukaan suunnitteluun alusta alkaen, lopputulos on parempi. Ja usein myös taloudellisesti viisaampi: panostus käyttöliittymien suunnitteluun ja testaamiseen maksaa itsensä todennäköisesti takaisin – vieläpä nopeasti.

Createch Finland ry tarjoaa 10 keskeistä periaatetta, joiden avulla kunnat ja sote-alueet voivat toteuttaa digitalisaation tavalla, joka on toimiva, oikeudenmukainen ja kestävä. Emme tarjoa tässä valmiita ratkaisuja “joka lähtöön”, sillä kunnat ja alueet ovat erilaisia ja eri kehitysvaiheissa. Keskustelemme mielellämme lisää, jos kysymyksiä herää!

(Klikkaamalla + merkkiä näet tarkemmat perustelut)

Kymmenen digiteesiä kunta- ja aluevaaleihin

1. Digipalvelut kuntalaisen, ei hallinnon ehdoilla

Digipalveluiden tulee olla selkeitä, helppokäyttöisiä ja saavutettavia kaikille kuntalaisille. Teknologia ei ole itseisarvo: sen tehtävänä on palvella ihmisten tarpeita, ei vain hallinnollisia strategioita. Monet nykyiset digipalvelut ovat monimutkaisia tai muuten hankalia käyttää. Palveluiden digitalisoinnilla tulee helpottaa käyttäjiensä arkea, ja samalla estää uudenlaista syrjäytymistä.

Tuloksina voivatkin olla paremmat ja helpommin käytettävät palvelut, sujuvampi asiointi, tehokkaampi julkinen hallinto ja yhdenvertaisempi palvelujen saatavuus. Digipalveluiden suunnittelussa erilaiset käyttäjät on otettava mukaan heti alusta alkaen ja niitä on testattava monipuolisesti ennen julkaisua.

2. Kunnat ja hyvinvointialueet digitalisaation vetureiksi

Taloudenkin näkökulmasta on tärkeää, että kunnat eivät vain hanki palveluita, vaan osallistuvat niiden kehittämiseen aktiivisina kumppaneina ja alustoina. Varhaisen vaiheen sijoitukset yhteiskehittämiseen voivat luoda merkittävää taloudellista hyötyä, varsinkin jos palvelut skaalaavat kansainvälisille markkinoille. Samalla saadaan parempia, aidossa arjessa testattuja palveluita. Yritykset puolestaan saavat välttämättömiä referenssejä, joilla ponnistaa uusille markkinoille.

Tuloksena syntyy uutta liiketoimintaa, työpaikkoja ja osaamiskeskittymiä – sekä parempia julkisia palveluita. Tämä tukee pitkäjänteistä talouskasvua, innovaatioekosysteemien kehittymistä sekä kuntien omavaraisuutta ja resilienssiä nopeasti muuttuvassa maailmassa. Samalla on kuitenkin varottava markkinoiden vääristymistä ja suoraa kilpailua yksityisen sektorin kanssa.

3. Alykkäät kaupungit säästävät rahaa, luontoa - ja hermoja

Älykaupungit hyödyntävät teknologiaa, kuten data-analytiikkaa, sensoriverkostoja ja tekoälyä, optimoidakseen liikennettä, energiankäyttöä ja infrastruktuuria. Kunnilla on paine vähentää päästöjä ja säästää rahaa. Älykkäät ratkaisut voivatkin parantaa elämänlaatua ilman, että palvelut kärsivät.

Tuloksina voivat olla pienemmät päästöt, tehokkaampi energiankäyttö sekä kustannussäästöt. Älykkäiden ratkaisujen tulee kuitenkin olla läpinäkyviä ja tietosuojan on oltava ensiluokkaista.

4. Digidemokratiasta uutta virtaa kuntiin

Digitaaliset työkalut, kuten osallistava budjetointi, verkkovaikuttaminen ja digitaaliset äänestykset, voivat tehdä päätöksenteosta avoimempaa ja kansalaislähtöisempää. Ihmiset kokevat kuntapolitiikan usein etäiseksi. Digidemokratia voi parantaa osallistumismahdollisuuksia, lisätä luottamusta ja tuoda etenkin nuoria päätöksentekoon.

Tuloksena voikin olla lisääntynyt osallistuminen ja luottamus paikallishallintoon. Digiosallistumisen menetelmät on kehitettävä huolellisesti yhdessä kuntalaisten kanssa ja niiden on oltava tietoturvallisia.

5. Etäpalvelut ja tekoäly vapauttamaan voimavaroja asiakastyöhön

Etävastaanotot, tekoälyavusteinen diagnostiikka ja digitaaliset terveystarkastukset vähentävät sote-henkilöstön hallinnollista taakkaa. Hoitohenkilökunnan resurssit ovat rajalliset, ja teknologia voi vapauttaa työaikaa potilaille.

Tuloksena voi olla parempi hoidon saavutettavuus ja tehokkaampi resurssien käyttö. Järjestelmät tulee kehittää yhdessä käyttäjien kanssa, puhutaan sitten kuntalaisista tai henkilöstöstä. Ne tulee myös liittää sujuvasti nykyisiin hoitokäytäntöihin ja niiden on oltava tietoturvallisia.

6. Teknologiasta apu ja turva kotona asumiseen

Älykodit, etämonitorointi ja turvateknologiat sekä monenlaiset vuorovaikutteiset sovellukset voivat auttaa ikääntyneitä asumaan kotona pidempään. Laitoshoito on kallista ja persoonatonta, ja ihmiset haluavat muutenkin asua kotona mahdollisimman pitkään.

Tuloksena voi olla vähemmän laitoshoidon tarvetta ja parempi elämänlaatu vanhuksille. Teknologian tulee olla helppokäyttöistä ja luotettavaa, lisäksi ihmiskontaktin säilyminen on varmistettava.

7. Ennakoiva, ajantasainen terveydenhuolto takaa terveen väestön

Terveysteknologiat, kuten jatkuva terveydentilan seuranta, tekoälypohjainen riskianalyysi ja ennaltaehkäisevät digipalvelut, voivat auttaa tunnistamaan terveysongelmia ajoissa. Sairauksien ennaltaehkäisy on huomattavasti edullisempaa kuin niiden hoitaminen myöhäisessä vaiheessa. Ajantasainen tieto puolestaan parantaa hoidon laatua ja kohdentamista.

Tuloksina voivat olla parempi kansanterveys, säästöt terveydenhuollon kustannuksissa ja yksilöllisempi hoito. Tarvitaan investointeja digitaalisiin terveystyökaluihin ja niiden integroimiseen nykyisiin järjestelmiin sekä joustavampaa sääntelyä.

8. Data käyttöön vaikuttavasti, monipuolisesti ja eettisesti

Julkishallinnon keräämä data on uuden ajan alihyödynnetty kultavaranto – valtava mahdollisuus rakentaa parempia, tehokkaampia ja oikeudenmukaisempia palveluita. Terveysdata mahdollistaa yksilöllisemmän, ajantasaisemman ja ennaltaehkäisevän hoidon sekä tukee tutkimusta ja hoitokäytäntöjen kehittämistä. Kuntien hallussa oleva tieto esimerkiksi liikenteestä, koulutuksesta tai infrastruktuurista auttaa suunnittelemaan ja kohdentamaan palveluita paremmin.

Laajemmin tarkasteltuna avoin, laadukas ja turvallisesti hallittu data luo pohjan innovaatioille, paremmalle päätöksenteolle ja tehokkaammalle hallinnolle. Tiedon hyödyntäminen edellyttää selkeitä pelisääntöjä, vahvaa tietosuojaa ja vaiheittaista käyttöönottoa, joka tukee luottamusta ja hyödyttää koko yhteiskuntaa.

9. Toimiva teknologia syntyy yhdessä käyttäjien kanssa – ja heidän ehdoillaan

Hyvät digipalvelut eivät synny teknisestä tehokkuudesta vaan siitä, että ne vastaavat erilaisten käyttäjien todellisiin tarpeisiin. Nuoret, vanhukset, vammaiset, maahanmuuttajat ja muut erityisryhmät käyttävät palveluita eri tavoin – siksi palvelujen on mukauduttava käyttäjiin, ei päinvastoin. Osallistava suunnittelu ja käyttäjätestaus ovat välttämättömiä, jotta ratkaisut ovat saavutettavia, ymmärrettäviä ja luotettavia.

Tulevaisuuden digipalveluissa yhdistyvät luovien alojen osaaminen, kuten visuaalinen muotoilu, pelillisyys, lisätty todellisuus ja tarinallisuus, sekä tekoälyn mahdollistama henkilökohtainen palvelukokemus. Henkilökohtaiset digipolut eivät ole enää kalliita erikoisratkaisuja, vaan älykkään ja inhimillisen digitalisaation uusi normaali. Kun käyttäjät otetaan aidosti mukaan kehitykseen, syntyy parempia palveluita – ja parempaa luottamusta teknologiaan.

10. Uudet teknologiat kokeiluun nopeasti, fiksusti ja luovuudella

Kunnilla ja sote-alueilla tulisi olla sekä halu että valmius kokeilla ja omaksua uusia teknologioita rohkeasti, mutta hallitusti. Kokeilut mahdollistavat nopean palautteen, estävät virheinvestointeja ja tukevat innovaatioiden jalostumista käytännön tarpeisiin. Ne vahvistavat kunnan roolia kehittäjänä, eivät pelkästään tilaajana.

Tuloksena syntyy parempia ja käyttäjälähtöisempiä palveluita, sekä uusia innovaatioita ja tuotteita jopa vientiin. Samalla julkisen sektorin rooli vahvistuu teknologiakehityksen ekosysteemissä. Kokeilukulttuuria tulee edistää, mutta samalla on hyväksyttävä mahdollisuus epäonnistumisiin matkalla kohti parempia tuloksia. Yhteistyötä yksityisen ja julkisen sektorin välillä on syvennettävä – luovuutta ja riskejä hallitusti yhdistäen.

Digitalisaation eettiset ja yhteiskunnalliset periaatteet

Digitalisaatio ei ole vain teknologinen kehityskysymys – se on myös yhteiskunnallinen, eettinen ja käyttäjälähtöinen haaste. Digikeskustelun erilaisista näkökulmista on noussut esiin seuraavia keskeisiä periaatteita, jotka on huomioitava digitaalisia uudistuksia tehtäessä:

Teknologian eettinen arviointi on oltava mukana päätöksenteossa

Uusien teknologioiden käyttöönotossa on varmistettava, ettei kehitys johda eriarvoisuuden lisääntymiseen tai ihmisoikeusongelmiin. Tietosuojaan ja yksilön oikeuksiin liittyvät kysymykset on ratkaistava ennen laajamittaista käyttöönottoa.

Käyttäjien kognitiivinen ja psykologinen hyvinvointi on keskeistä

Liian nopeat muutokset voivat lisätä teknostressiä ja heikentää ihmisten hyvinvointia. Digipalveluiden suunnittelussa on otettava huomioon kaikenikäisten käyttäjien tarpeet ja kyvyt.

Perinteiset palvelut ja ihmiskontaktit on säilytettävä vaihtoehtoina

Digitalisaatio ei saa tarkoittaa, että ne, jotka eivät voi tai halua käyttää digipalveluita, jäävät ilman palveluita. Jokaisessa uudessa teknologiassa on arvioitava, miten se vaikuttaa ihmisten välisten kohtaamisten määrään ja laatuun.

Teknologia ei saa lisätä työntekijöiden hallinnollista taakkaa

Digitalisaation tarkoitus on helpottaa työn tekemistä, ei monimutkaistaa sitä. Uudet järjestelmät on suunniteltava niin, että ne vähentävät lääkärien, hoitajien ja kuntatyöntekijöiden byrokratiaa, eivät lisää sitä.

Digitalisaation suunnitteluun ja päätöksentekoon tarvitaan monipuolinen osallistuminen

Käyttäjälähtöisyys ei voi olla vain konsulttien järjestämiä työpajoja – kansalaisten, asiantuntijoiden ja haavoittuvien ryhmien äänen on kuuluttava päätöksenteossa.

Näillä periaatteilla digitalisaatiosta voidaan tehdä inhimillinen, eettinen ja aidosti hyödyllinen työkalu, joka parantaa palveluita kaikille – ei vain teknisesti taitaville tai suurimmille käyttäjäryhmille.

Createch Finlandin ekosysteemi-, viestintä- ja vaikuttamistyö on mahdollista Päijät-Hämeen Liiton myöntämän Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukemisen määrärahan (AKKE) turvin.